Rakennus

Yrjö Vaskinen

Tiili

Karttunen, Eeva & Kuujo, Erkki & Tiainen Jorma: "Sortavalan kaupungin historia" (1970, Jyväskylä)

koulut (1) koululaitos (13) seminaari (42) 2014 (27) Sortavala (119) lehtori (11) oppivelvollisuus (1) Neuvostoliiton (29) koulurakennukset (7) 1960 (2) 2010 (12) arkkitehti (41) kansakoulu (1) 1907 (14) 1929 (20) Rantakatu (7) 1880 (29) 1915 (20) 1896 (18) 1917 (37) 1901 (23)


Rantakatu, Naberezhnaja Ladozhskoi Flotilii, 3. Sortavalaan oli perustettu opettajakoulutusta antanut Sortavalan seminaari 1880, joten Sortavalan kaupungissa oli seminaarin myötä myös harjoituskoulu eikä Sortavalaan ollut perustettu kansakoulua yhtä aikaisin kuin muualle Suomeen. Seminaarin harjoituskoulu toimikin ainoana kansakouluna vuoteen 1897 asti, kunnes kaupungin oma kansakoulu aloitti toimintansa. Lehtori Taavi Lehtinen (1858–1933) teki asiasta ehdotuksen valtuusmiesten kokouksessa maaliskuussa 1896, ja saman vuoden joulukuussa valtuusmiehet päättivät asetetun komitean ehdotuksen mukaisesti perustaa Sortavalan kaupunkiin alemman kansakoulun. Aluksi koulussa toimi vain kaksi vuosiluokkaa, ja vasta syksyllä 1901 perustettiin kolmas luokka. Vuonna 1899 kouluun tuli töihin Sortavalan seminaarista valmistunut Maalin Hall, joka hoiti Sortavalan kansakoulussa 23 vuoden ajan opettajattaren ja johtajattaren tointa. Neliluokkaiseksi koulu muuttui 1907. Hidastempoinen luokkien jaksottainen lisääminen voidaan tulkita kaupungin hallinnon haluttomuudeksi edistää köyhemmän kansanosan oppivelvollisuutta, koska kansakoulun tehtävä oli tarjota opetusta juurikin köyhemmälle väestölle. Ennen itsenäisyyden aikaa 1917 kansakoulu oli Sortavalassa lähinnä alimman yhteiskuntaluokan koulumuoto.
Vaikka mm. yksityiset sortavalalaiset pikkukauppiaat ja käsityöläiset vaativat jatkuvasti kansakoulun laajentamista kuusiluokkaiseksi, ei päättäjien puolelta näytetty uudelle koulurakennukselle vihreää valoa. Lisäksi koulutuksen arvostuksesta kertoi opettajien kehno palkkataso, joka oli selvästi keskimääräistä alempi verrattuna muihin Suomen kouluihin. Kuusiluokkaiseksi koulu muuttui vuonna 1915. Kansakoulussa opetettiin 1900-luvun alussa samoja oppiaineita kuin muissakin Suomen kouluissa. Vuonna 1897 perustettu Sortavalan kansakoulun rakennus sijaitsi lopulta vuoteen 1929 asti entisessä invalidikomppanian kasarmissa Kisamäenkadun ja Koulukadun kulmassa. Uusi koulurakennus rakennettiin Rantakadulle tontille, jossa oli ollut Inkerinmaan ja Käkisalmen kenraalikuvernööri ja läänitysherra kreivi Gustav Banérin (1624–1681) hovileirin rakennuksia 1600-luvun lopulle asti. Tämän jälkeen alueella oli sijainnut 1880-luvulle saakka maalaistaloja. Uusi tiilestä tehty koulurakennus rakennettiin vuosina 1927–1929 arkkitehti Yrjö Vaskisen (1892–1963) piirustuksien mukaan uusklassiseen tyyliin.Välirauhan ja Neuvostoliiton miehityksen aikana 1940–1941 rakennus toimi myös kouluna. Jatkosodan jälkeen 1941–1944 Sortavala jäi Neuvostoliiton puolelle ja tammikuusta 1945 alkaen koulu toimi taas. Koulussa työskenteli 15 opettajaa ja opiskelun aloitti 390 lasta. Lisäksi rakennuksessa toimi iltakoulu töissä oleville nuorille, lasten urheilukoulu ja metodinen toimisto.Vuonna 1960 koulun tiilikatto paloi. Se kunnostettiin ja päällystettiin metallisilla kilvillä. Vuoden 2010 tienoissa paloturvapalvelun vaatimuksien mukaan koulun pihalle pystytettiin ulkorakennus, joka on osaltaan muuttanut alkuperäisen rakennuksen ulkonäköä. Vuosina 2009–2012 koulun sisätilat remontoitiin. Remontissa osa alkuperäisistä arkkitehtonisista elementeistä hävisi. Vanha suomalainen aita on paikoin säilynyt tähän päivään. Koulun toiminta jatkuu vielä nykyäänkin. Vuonna 2014 koulun ympärille oli aikomus tehdä uudet aidat vähentämään ilkivaltaa.

...
...
...